Suurnäkki-nimen ja -suvun alkuvaiheet – lyhyt katsaus 1600-luvulle

Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan jälkeen Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf jatkoi valtakunnan laajentamista Baltiassa. 30-vuotisen sodan jälkeen ja vuonna 1648 solmitussa Westfalenin rauhassa Suomenlahden eteläpuoliset alueet nykyisen Riikan tasalle asti liitettiin Ruotsiin. Uusille liitetyille alueille valtio halusi uusia asukkaita ja tarjosi siirtolaiseksi lähtijöille edullisin ehdoin hyvää, viljavaa maata. 1500- ja 1600-luvuilla Baltia oli 'Euroopan vilja-aitta'. Suomenlahden pohjoispuolelta, myös Vehkalahdelta ja Kannusjärven kylästä lähdettiin. Seurauksena oli, että viljeltyjä tiloja jäi autioiksi ja metsittyi uudestaan.

Heikki Heikinpoika Kärki sai 1657 haltuunsa Pienen Kannusjärven länsipuoliselta Näkinpuolelta kolme autiotilaa. Autiotilojen haltuunotto perustui siihen, että vuoden 1657 syyskäräjillä pyhältöläinen Paavo Klemetinpoika Mäenpää, metsäkyläläinen Yrjö Olavinpoika Suutari ja kannusjärveläinen Pertti Sigfridinpoika Porkka takasivat, että Heikki Heikinpoika Kannusjärveltä ei jättäisi viljelykseen ottamaansa tilaa autioksi "ilman merkittävää syytä". Tällaista aihetta ei tullut Heikille, eikä sitä ole myöhemminkään löytynyt: Suur-Näkki on edelleen viljelyksessä.

Kun Heikin ottama tila oikeudessa vahvistettiin hänelle kuuluvaksi, todettiin samalla viljelysten kunto. Lautamiehet ja käräjärahvas todistivat, että mailla ei miesmuistiin ollut asunut ketään ja että tontti, talousrakennukset, pellot ja niityt kasvoivat metsää ja vesakkoa. Heikki Heikinpoika oli ryhtynyt ilmeiseen uhkayritykseen.

Heikki Heikinpoika oli Kärjen sukua, mutta hänen poikaansa Paavoa kutsuttiin Näkin isännäksi. Tilan nimi lienee vanha, keskiajalta periytyvä kyläkulman kutsumamuoto. Näkin aluetta oli Pienen Kannusjärven länsipuolinen seutu. Suur-Näkiksi tilan nimi muuttui vasta 1750-luvulla, kun naapuriin syntyi uusi, pienempi viljelys. Uusi tila sijaitsi Näkin kulmilla ja erotukseksi isommasta naapurista sitä alettiin kutsua Vähä-Näkiksi ja Näkkiä vastaavasti tämän jälkeen Suur-Näkiksi.

.....

1700 -luvun alkupuolella tila, ja samalla suku jakautui kahteen päähaaraan. Veljesten Eskel ja Bertil Näckin sukuhaaroihin. Samoihin aikoihin ajoittuu myös tilan nimen muuttuminen Suurnäkiksi. Ja tästä jatkuu Suurnäkin suvun tarina ... tähän päivään... huomiseenkin.